"Ulkona valossa, en muista sitä kohtaa
Milloin me viimeksi kohtasimme
Niinä iltoina kun leijumme ilmassa
Tiesin etten vastaankaaan voisi koskaan taistella
Tahdon sun lähelle
Nousta vielä korkeemmalle
Tiesin kaikki kääntyy kuitenkin
Unelmani saa taas ottaa
Jossain muualla ilman sinua
Tiesin varjot väistyy hopeaa
Niskasta nostaa hampaat
Ennen aamua olet jo muualla
Muistan sut kauneimpana
Siinä mun maailmassa
Millaista aiemmin en edes osannut kuvitella
Silti en luovuta
Itke sun ranteilla
Me vartioimme itse omia tekojamme"
"En vieläkään tahdo ymmärtää
Miksi mun sieli itkee
Kaiken edestäni sotke
Tuskin selvää muutenkaan
Täällä mistään saan
Silmät painaa, sielu polttaa, tuhkaa karistaa
En tahtoisi luovuttaa, siltaamme hajottaa
Luonasi on parempi kuin kuilun reunalla
Kun maailma puhaltaa
Sydän hakkaa, ei osaa valita
Tahtoisin tietää iloa vai surua hengittää
Yksin jään, ei vieläkään tartu kiinni kätesi
Vaan se lähtee itsestään
Miten voisin selittää? Miten voisit ymmärtää?
Mielikuvitus kun liikkuu en ole läsnä
Et enään muista minua kun olin paikalla
Tahfon että tiedät, olet saanut palan minusta"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti